Uudet työtavat ja työympäristöt

Pandemia on muuttanut merkittävästi globaalissa talousjärjestelmässä painivan yritysmaailman tarvetta uudistaa riskien arviointiaan vastaavien uhkien varalta. Yritykset ovat tulleet huomaamaan myös keskinäisen riippuvuuden yhteiskunnan toimintojen kanssa; yhteiskunnan vastuu yritysten toimintakyvystä, yritysten yhteiskuntavastuu sekä tuki valtioille ja paikallisyhteisöille on realisoitunut monilla tasoilla pandemian vastaisessa taistelussa.

TYÖTAPOJEN JA TYÖTILOJEN MUUTOS

Jo ennen korona-aikaa työelämässä on etsitty aktiivisesti uudenlaisia työtapoja. Yritysjohtajat ovat tilakustannuksia säästääkseen tiivistäneet tilankäyttöä ja suosineet siksi moni- ja avotilaratkaisuja. Näiden keinojen lisäksi työtilojen käyttöastetta on nostettu mm. työajan joustoilla sekä paikkariippumattomalla työskentelyllä. Tietotyötä tekevissä organisaatioissa koronan myötä toteutunut työn muutos on tunnistettu ja tiedostettu jo internetin yleistymisestä lähtien, eli parikymppisten työelämään tulevien näkökulmasta hyvin kauan.

Laajempaa etätyön suosimista on jarruttanut osin luottamuksen puute, käytännössä valvonnan mahdollisuuden heikkeneminen, sekä omalta osaltaan työtä valvovien viranomaisten hidas reagoiminen tekniikan ja liiketoiminnan tapojen ja tarpeiden kehitykseen. Toivottavasti määräyksiin työajan seurannasta ja työaikajärjestelyistä toimistotyössä, muussakin kuin asiantuntijatehtävissä, on tulossa järkeviä korjauksia nyt kun työn vaatimukset ovat muuttuneet.

TOIMITILOJEN MERKITYS TULEVAISUUDESSA

Koronapandemian myötä työtilojen hygieenisyyteen on alettu kiinnittää erityistä huomiota. Markkinoille on tullut erilaisia bakteereja ja viruksia tuhoavia pinnoitteita, joilla voidaan suojata pintoja ja materiaaleja. Pesua desinfioivilla aineilla kestävät pintakäsittelyt ja antibakteeriset tai antimikrobiset ominaisuudet työtilojen sisustuksissa ja toimistokalusteissa olivat muoti-ilmiö jo 2010-luvulla; kuin enteenä tulevasta.

Muotoilussa kaareva- ja pyöreälinjaiset muodot ovat tehneet tuloaan vaikeammin puhdistettavan, kulmikkaan ja hankalia sisänurkkia suosineen esinegeometrian ja arkkitehtuurin sijaan. Vastaavaa on tapahtunut aiemminkin, kun puhtaista linjoista ja paljaista seinistä tunnettu modernistinen arkkitehtuuri syntyi 1900-luvun alun tuberkuloosiepidemian ja parantolarakentamisen edesauttamana.

Tosiasiassa lähes kaikki koronapandemian aikana käyttöön otetut työtavat ja -välineet ovat olleet keskusteluissa tai jo yleistymässä käytäntöön pidemmän aikaa. Esimerkiksi etäyhteydet ja tiedon jakaminen pilvipalveluiden kautta, etä- ja joustotyökäytännöt, sekä hygienian, siisteyden ja ergonomiaolosuhteiden korostaminen työtiloissa ovat olleet tunnettuja asioita jo ennen koronapandemiaa.