Jo ennen korona-aikaa työelämässä on etsitty aktiivisesti uudenlaisia työtapoja. Yritysjohtajat ovat tilakustannuksia säästääkseen tiivistäneet tilankäyttöä ja suosineet siksi moni- ja avotilaratkaisuja. Näiden keinojen lisäksi työtilojen käyttöastetta on nostettu mm. työajan joustoilla sekä paikkariippumattomalla työskentelyllä.
Työyhteisöjen asenne etätyötä kohtaan on muuttunut hyväksyvämmäksi ja organisaatioiden johtamiseen etänä on alkanut löytyä paremmin keinovalikoimaa. Vastustuksen puolin ja toisin vähentyessä ja etujen ollessa kiistämättömiä, on vaikeaa nähdä tulevaisuutta jossa paikasta riippumattomasti tehtävä työ ei olisi merkittävässä osassa.
Muutostarpeita yrityksen toimitilastrategiaan voivat aiheuttaa muun muassa muutokset yleisessä taloustilanteessa, yrityksen oman toimialan sisällä tai yritysjärjestelyissä. Toimitiloja vaihdettaessa tai olemassa olevia toimitiloja järjesteltäessä, suunnittelussa huomioidaan mahdolliset tulevatkin muutostarpeet sekä tilojen joustavuus. Näin ainakin olisi järkevää toimia.
Koronaviruksen aiheuttamien poikkeusaikojen ja työtilojen rajatun käytön päättyessä on kartoitettava tulevan toiminnan riskit ja muutosten suunnittelutarve. On järkevää toimia ennakoivasti. Jo ennen työtilojen käyttöönottoa valmistellaan ohjeet turvallisista toimintatavoista, tehdään työympäristötarkastuksia ja laaditaan suunnitelmat tiloihin, varustukseen sekä kalustukseen kohdistuvista muutoksista.
Työpaikoilla poikkeusjärjestelyin korona-aikana käyneet työntekijät, esimerkiksi sairaaloissa tai elintarvike- ja logistiikkatoiminnoissa, ovat jo oppineet paljon työpaikkojen uusista pelisäännöistä. Suurimmalla osalla toimistotyöntekijöistä on vielä edessä paluu kotona etäilystä edes osittaiseen toimistoympäristön käyttämiseen.